Luin aikanaan Sesse Koiviston katkeran erokirjan "Kevät tuli elokuussa" ja oman eroni jälkeen luin sen antaumuksella uudelleen. En sittemmin enää ollut kovin innokas kuuntelemaan aiemmin sympaattisena pitämäni Ilkka Koiviston ohjelmia.

Uutuus "Huvila Kulosaaressa" (2012) lähti heti kirjaston hyllystä mukaan. Aihe on sama tuttu. Jälleen erotaan.

Tässä teoksessa kirjailija on pyrkinyt ja kyennytkin hieman etäännyttämään aihetta, onhan aikaa jo kulunut. Kirjoittaja yrittää ymmärtää myös jättäjää. Mutta sittenkin liian samaa kirja tuntui toistavan. Ei kirja nyt ihan huonokaan ollut, mutta aihe loppuunkaluttu. Muistaakseni Koiviston kirja "Säröjä lasitalossa" käsitteli myös epäonnistunutta avioliittoa.

Itse olen pitänyt kovasti Sessen kirjasta "Kätkössä rastaanmuna" (1988). Kirja kertoo pienen villikkotytön kesästä 1930-luvun lopulla maalaispappilassa. Arvelisin, että teos kantaa mukanaan kirjailijan omia lapsuusmuistoja. Ehkä kannattaisi mieluummin jatkaa sillä linjalla, jos vielä intoa riittää.