Harvoin olen nauttinut lukiessani niin paljon kuin tämän kirjan alkupuolella. Laura Honkasalon "Kotikutoista"(2011) kertoo käsintekemisen ihmeestä ja ihanuudesta.

Honkasalo kuvaa omista kokemuksistaan lähtien miten ompelemaankin voi oppia ja miten paljon hyötyä ja iloa siitä on. Teksti laajenee isoäiteihin ja niin saadaan mukaan jo palanen kultturihistoriaakin.

Ekologisuus kulkee punaisena lankana mukana. Tuunataan ja korjataan. Muistellaan vanhoja aikoja, jolloin oli ihan luonnollista kääntää vaatteet ja ommella vanhasta uutta.

Luovuus ja onnistumisen onni antavat upeaa sisältöä elämään. Käsin tekeminen on kuin meditaatiota. Kiireisen työpäivän jälkeen voi  hieman hidastaa ja tarttua kutimeen tai vaikka askarteluun. Jos ei halua tuunata vanhaa, saa kaupoistav loputtomasti malleja ja aineksia uusiin töihin.

Kirjan loppupuolella Honkasalo paneutui enemmän muotiin ja nykypäivän erityisharrasteihin. Minulle vieraampia aloja.

Kokonaisuutena vallan mainio teos jokaiselle, joka on vähänkin kiinnostunut näistä asioista.