Minulle Pirjo Tuominen, satakuntalaisena historiallisena kirjailijana,  on aina ollut mieluinen luettava. Luettuani vuosi sitten "Kotiopettajan" jäin todella innokkaasti odottamaan jatkoa; Miten nuoren Pontuksen elämässä oikein kävisi?

Nyt on seitsemän pitkää opiskeluvuotta takana ja Pontus vihitään lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa. On vuosi 1840. Oikea elämä voi vihdoin alkaa.

Ikävä kyllä Pontus joutuu pahan kerran naisten pauloihin. Pontuksen kömpelöt seikkailut naismaailmassa olivat jokseenkin tylsää luettavaa ennalta-arvattavuudessaan. "Naistenvalssi" on kirjalle oikein osuva nimi.

Mielenkiintoisempaa oli lukea ajan lääketieteestä ja elämästä yleensä. Parhaimmillaan kirja toi mieleen Kirsti Mannisen dekkarit, jotka sijoittuvat 1800-luvun loppupuolen Helsinkiin.

Pakko tunnustaa, että menetin mielenkiintoni Pontuksen mahdollisiin myöhempiin vaiheisiin.