Porin teatterissa menee loppuunmyydyille katsomoille "Maire". Maire on tietysti Maire Gullichsen, Ahlströmin teollisuussuvun kasvatti ja tunnettu taidemesenaatti. Esitys jakaa katsojia melko voimakkaasti. Toiset pitävät, toiset eivät. Minä pidin.

Esitys perustuu vankasti kirjalliseen aineistoon, Mairen kirjeisiin ja päiväkirjoihin. Näistä dokumenteista on julkaistu myös pari kirjaa. Vuonna 2002 Helena Woirhayen: "Maire Gullichsen, taiteen juoksutyttö" ja 2010 Rita Reutersin ja Mairen tyttären professori Lilli Alasen yhteityönä "Sateenkaaren värejä, tummia sävyjä".

Erikoisen mielenkiintoista oli, että teatteriesityksen oli lavastanut Mairen pojanpoika Alvar Gullichsen.

Teatteriesitys on antoisampi, jos on ensin tutustunut ainakin uudempaan kirjaan. Sen runsas kuva-aineisto jo kuvaa aikaa ja elämää loistavasti. Toisaalta "Taiteen juoksutytössä" on Mairen elämänvaiheet sidottu laajempiin taiteen ja yhteiskuntaelämän virtauksiin.

Mairen elämä on samalla katsaus ajan historiaan, kansalaissota merkitsi suuria menetyksiä myös Noormarkussa. Myös ruukkien historia Suomessa valottuu jonkin verran.

Jälleen kerran näemme, että raha ja rikkaus ei suinkaan aina tuo onnea mukanaan.