Naapurin rouvan nimipäivälahja tarjoutui luettavakseni. Vähän epäröin, koska Joanne Harrisin edellinen lukemani "Suolaista hiekkaa" oli ollut minulle melkoinen pettymys.

Sitä enemmän ilahduin, kun "Herrasmiehiä ja huijareita" typerästä nimestään huolimatta imaisi heti matkaansa. Tämähän olikin trilleri, joka piti tiukasti otteessaan alusta loppuun ja ainakaan minä en arvannut oikeaa syyllistä ennen aikojaan.

Englantilaisen poikakoulun tunnelma välittyi aitona, liitupölyä ja kiilotusvahaa myöten.

Täytyypä tarkkailla uudemman kerran Harrisin vielä lukemattomia teoksia kirjastosta.