En ole ollut mukana ihan kymmentä kertaa, mutta useimmiten.

Kerta kerralta kokemus on yhä tyrmäävämpi. Toistakymmentä lavaa tarjoilee ohjelmaa tauotta. Lisäksi miltei joka osastolla on omia kirja- tai kirjailijaesittelyjä tai muuta mukavaa. Jatkuva kakofonia ottaa jo korviin.

Menin heti torstaiaamuna, kuvitellen, että olisi vähän väkeä. Varmaan puolet Helsingin koululaisista oli paikalla. En oikeasti olisi näin lomalla viitsinyt katsella limsapulloja käytävillä potkiskelevia koululaisia. Aikuisia oli tosi vähän, joten kirjapinoihin sai kyllä tutustua ilman pahaa ruuhkaa.

Paitsi kirjoja oli myynnissä kaikenlaisia kuvia ja kortteja, pelejä, musiikkia, pehmoleluja, T-paitoja, kasseja, koruja, adventtikalentereita ynnä muuta rekvisiittaa. Varsinkin kortit olivat tosi kauniita.

Minä en juuri ostele kirjoja. Vain muutama poistokorin parin euron nidos päätyi kassiini.

Minulle sekä tapahtumaa että tavaraa on jo jotenkin liikaa.