Luin Sofi Oksasen kirjan "Puhdistus" heti tuoreeltaan, jolloin kukaan ei vielä puhunut siitä mitään. Olin ihan mykistynyt. Mielessäni se vertautui jopa Khaled Hosseinin silloiseen uutuuteen "Tuhat loistavaa aurinkoa". En ihmetellyt Finlandia-palkintoa yhtään. Tämä loputon maine ja kunnia alkaa jo turruttaa.

Vihdoin ehdin Porin teatterin viimeiseen näytäntöön Puhdistuksesta. Sekin muuten edelleen loppuunmyyty. Myyty olin minäkin. Esitys oli todella voimakas. Se imaisi mukaan historian ja nykypäivän kauhuihin. Mukana kuitenkin se pisara ihmisyyttä, jonka turvin jaksaa jatkaa matkaa.

Hieno pikkujouluilta. Ystävätär teatterivieraana. Hiljaisina istuimme vielä hetken kotona nauttien suppilovahveropiirakkaa ja glögiä illan vahvoissa tunnelmissa.