1248070618_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ystävätär oli saanut yllättäen postissa Catherine Cooksonin kirjan "Lukittu lähde". Hän oli yrittänyt lukea sitä bussimatkalla, mutta lahjoitti minulle, jos jaksaisin pitemmälle. Olihan aihe lähempänä minun maailmaani. Päähenkilö on naimisissa narsistisen kirkkoherran kanssa ja mitä siitä sitten seuraakaan?

Kieltämättä kuvaus oudosta kirkkoherrasta oli aika osuva. Puursinkin kirjan ihan alusta loppuun asti. 

Minulle kirjan heikoin lenkki oli suuren rakkauden kuvaus.  Se syntyy yhdestä ainoasta hetkestä, kun katseet kohtaavat.  Kyseessä on lisäksi tietenkin täysin sopimaton suhde kahden aivan erisäätyisen henkilön välillä, joista toinen vielä aviossa. 

Mitä ihmeen rakkautta on rakkaus, joka elää ilman arkea, ilman juuri mitään yhteistä. Sankari sanoo: "Olenhan sanonut, että pystyn rakastamaan sinua edes näkemättä tai koskettamatta sinua, ja se pitää paikkansa."

Minun käsitemaailmassani tuollaisella suhteella ei ole paljonkaan tekemistä rakkauden kanssa.

Kirja oli minusta jokseenkin puiseva. On vaikea ymmärtää, miten tuollaisilla teoksilla voi tulla monimiljonääriksi.