1238646495_img-d41d8cd98f00b204e9800998e 

 

Kun aikoinaan luin Tracy Chevalierin "Tyttö ja helmikorvakoru" (2001), ihastuin kirjaan valtavasti. Kun sitten sain tyttäreltä lahjaksi kirjasta tehdyn elokuvan, olen nauttinut siitä moneen kertaan yksin ja ystävien kanssa. Teos lähtee liikkeelle todellisesta taulusta, Johannes Vermeerin maalauksesta. Kaikki muu onkin viehättävää fiktiota. 1600-luvun Delft herää eloon upeasti niin kirjassa kuin elokuvassakin.

"Neito ja yksisarvinen" (2005) on puolestaan rakennettu 1400-luvulta peräisin olevien seinävaatteiden kehyskertomukseksi. Tarina liikkuu pariisista Brysseliin. Kuvaa teoksen tilanneita rikkaita aatelisia, taiteilijaa, joka maalaa mallit ja kutojia, jotka toteuttavat ne. Erikoisesti kaikki seinävaatteiden valmistamiseen liittyvä mallien maalaamisesta ja suurentamisesta, lankojen värjäykseen ja kudontaan, on selvitetty hyvin tarkasti.

Molemmissa kirjoissa minua kiehtoi ehkä eniten keskiaikaisen elämän ja maailman tarkka kuvaus. Oli helppoa pujahtaa mukaan haiseville kaduille ja tuoksuviin puutarhoihin. Tuntea sormissaan villan karheus ja silkin sileys,  maistaa oluen kitkeryys ja viinin makeus.

Haluaisinpa Pariisiin näkemään nuo seinävaatteet. Alkuperäinen tyttö helmikorvakoruineen ja turbaaneineen näkyisi löytyvän Haagista.  No, ehkäpä joskus taas liikun siellä päin.