Jo toisella sivulla huomasin, että Judith Michaelin "Oikea äiti"(2006) on tullut luettua jo joskun aiemminkin. Luin kuitenkin. Joskus on mukava miettiä, mitä kirja antaa toisella lukemalla.

Luulen melkein, että eka kerralla luin kirjan vain aika hömppänä rakkausdraamana. Tällä kertaa tarinasta nousi hankalan lapsen kuvaus. Miksi yksi ison perheen lapsista on alusta asti erilainen, ei sopeudu joukkoon, ei täytä toiveita, ei onnistu elämässä? Tästä aiheestahan löytyy toki parempiakin kirjoja, mutta jälleen kerran tässäkin se oli tärkeänä juonteena mukana.

 Hyvä lukuromaani, kun kesti toisenkin lukemisen.