Luin joulun aikaan useampia vanhoja dekkareita. Niistä yksi oli selvästi ylitse muiden. Kerstin Ekmanin "Tapahtui veden äärellä" ((1997) piti tiukassa otteessaan koko 500 sivun matkan.

Kirjassa on useita teemoja, mutta hyvin pysyy kasassa. Keskiössä on vuosikymmeniä sitten tapahtunut raaka kaksoismurha, joka on jäänyt aikoinaan selvittämättä. Paineet alkavat purkautua ja pikkuhiljaa syyllisetkin löytyvät.

Mielestäni miltei yhtä painokkaina juonteina kulkevat hippiyhteisön ja pienen eristyneen kylän ihmissuhdeongelmat.

Metsän avohakkuut raivostuttavat joitakin, vanhat jumalatkin pompahtelevat esiin.

Kirja on aikanaan saanut Pohjoismaiden neuvoston palkinnon. Ei suotta.