Viihde ei ole ykkössuosikkini, mutta tässäpä kolme kovin erilaista. "Muratti" on Fredrika Wilhelmina Carstensin teos vuodelta 1840. Toki ruotsiksi ilmestynyt aikoinaan, mutta ensimmäinen suomalainen romaani ja vielä naisen kirjoittama! Kirja on päiväkirjanomainen kirjeromaani nuoren orpotytön vuodesta seuraneitinä Tukholmassa. Kirja kertoo elävästi aikakauden elämäntavasta. Asunnot, puvut, tarjoilut, juhlat kuvataan tarkoin. Rakkautta ja dramatiikkaa riittää. Sääli, ettei vanhaksi elänyt kirjailijatar jatkanut uraansa.

Mirja Kotilahdelta luin oikeastaan kirjan "Anna". Yllä oleva kuva on jatko-osa lukemaani. Otin kirjan, kun en kehdannut kieltäytyäkään ystävän tarjotessa. Kyseessä on "Päivän pokkari". Päivä on vapaakirkollinen kustantamo ja sarja lienee sen vastaisku kioskikirjallisuudelle. En ole lukenut tavallisia kioskipokkareita, mutta luultavasti ne ovat muuten aika samanlaisia, paitsi että tässä kirjassa kaikki päähenkilöt tulevat palavaan uskoon, kokevat oikein vanhanaikaisen kääntymyksen. Sääli, että hyvää uskonnollista kirjallisuutta on vaikea löytää.

Enni Mustonen eli kirjailija Kirti Manninen on ollut ihan suosikkini jopa viihteellisenä Mustosena kirjoittaessaan. Jos pitää kepeästä maalaisromantiikasta, jossa ei tapahdu mitään ennalta arvaamatonta, päivä paistaa, linnut laulavat ja sauna lämpiää, niin pitää varmasti tästäkin. Minä olen kyllä pitänyt enemmän Mustosen historiallisista kirjoista.

Kaikille kirjoille oli yhteistä siveys. Petipuuhia ei kuvailtu. Päähenkilöt olivat aika ihanteellisia tyyppejä. Hyvä sai palkkansa.