Muutama vuosi sitten luin Karin Ehrnroothin muistelman "Isäni oli nuori sotilas" (2009) nyt sain käsiini uudemman "Vinoon varttunut tyttö" (2011).

Lukiessa tuntui kuin olisin lukenut jo tuttua tekstiä uudestaan. Kirjoissa elivät samat henkilöt samoissa ympyröissä, toki painopiste vaihtui isästä tyttäreen. Ihailtu isä jää kulisseihin, samoin hankala äitisuhde.

Eniten kirjassa minua kiinnosti syömishäiriön kuvaus. Nuoren tytön bulimiasta kehittyi nuoren naisen  hengenvaarallinen anoreksia. Nämäkin vaiheet vilahtelivat jo edellisessä, mutta saivat nyt enemmän tilaa. En muista lukekeneeni yhtä voimakasta syömishäiriöiden kuvausta kuin Sofi Oksasen "Stalinin lehmistä". Sääli, että toipumisesta kerrottiin varsin vähän.

Mielenkiintoiset kirjat luettaviksi peräkkäin tai yksittäinkin.