Liisa Keitaanpään "Sotakorvaustyttö" (2011) kuvaa juuri ennen sotaa syntyneen tytön kasvutarinaa satakuntalaisittain.

Itse olen syntynyt heti sodan jälkeen ja Satakunnassa kasvanut, joten jotain yhtymäkohtia tekstiin olin odottanut kokevani, mutta eipä niitä juuri löytynyt.

Kirja kuvaa sosialistista työläisperhettä. Henkilöiden puhekieli lienee paikallista murretta. Sekä aatemaailma että kieli tuntuivat minusta täysin vierailta.

Lisäksi kirjan kieli oli joteensakin raskaslukuista. Jouduin lukemaan useita kohtia moneen kertaan ymmärtääkseni, mitä oikein sanottiin, enkä silti aina ymmärtänyt .

Ajan kuvaus oli tarkkaa. Uskon että kirjailija oli nähnyt paljon vaivaa tarkistaesaan tapahtumien ja asioiden aitouden.

Tekstin tiivistäminen olisi ehkä ollut hyväksi.