Minun jouluihini on aina kuulunut piparkakkutalo. Äiti sen aikoinaan väsäsi ja sitten me lapset kukin kodeissamme ja nyt ainakin minun lapseni jatkavat perinnettä.

Tämä on  ihan perinteinen satutalo, jossa Hannu ja Kerttu ovat juuri paenneet noitaa. (Vasemmalla kuusen suojissa) Noitaa ei ole tungettu leivinuuniin, vaan heristelee keppiään mökin ovella.

Yleensä olen laatoittanut katon ranskanpastilleilla tiheään, mutta nyt kokeilin noita marmeladisydämiä. Tuli aika paha, mutta olkoon. Minun mökissäni on aina pätkä risuaitaa ja tikapuut. Mökin takana on arka metsäkauris. Ikkunat ovat somat neliruutuiset. (ei oikein näy kuvassa)

Olen tehnyt vuosien ja vuosikymmenien varsilla myös Muumi-taloja ja valaistuja joulukirkkoja, joiden katto on paanutettu mantelilastuilla. Loppiaisena on syöjiä yleensä riittänyt. Nyt en käsitä kuka kumma mökkini oikein suostuu tuhoamaan. Ehkä se jää metsähiirille.