Kun aloitin tämän blogin, tein sen ennenkaikkea ihan itseäni varten. Olin huomannut, että turhan usein tartun uudelleen samoihin kirjoihin ja vasta tovin luettuani, tajuan, että olenpa tainnut lukea tämän jo ennenkin.

Ajattelin, että kirjaamalla lukemani ja varsinkin kun samalla mietin, mikä oli teoksen varsinainen sanoma ja mitä kirja ehkä minulle merkitsi, jäisi vähän vahvempia muistijälkiä.

Nyt jo kuitenkin huomaan, että alan lukea uudelleen kirjoja, jotka jo olen täällä ottanut esille. Kovin harva kirja on sillä tavoin todella merkitsevä, että jää mieleen vuosiksi jopa vuosikymmeniksi. Toki niitäkin on.

Tyhmä kun olen, en heti älynnyt merkitä sivupalkkiin muistiin lukemiani kirjoja aakkostaen. Osittain kai johtuu siitä, etten itsekään ymmärtänyt, kuinka paljon todella luen. Olen nyt aloittanut aikamoisen urakan, yritän kirjata edes tässä blogissa mainitut kirjat ylös. Projekti tulee kyllä kestämään.

Olen aina vähän ylpeillyt sillä, ettei minulla ole mitään riippuvuuksia, ei mihinkään syötävään tai juotavaan, ei mihinkään nautintoaineisiin, ei oikein tapoihin tai tavaroihinkaan. Mutta pakko myöntää, en voi olla lukematta. En ole kirjafriikki, en osta lainkaan kirjoja, mutta lukuhullu olen. Minulla täytyy aina olla kirja luettavana ja muutamia odottamassa. Toisaalta en usko käyttäväni lukemiseen aikaa yhtään sen enempää kuin keskiverto kansalainen TV:n katseluun.

Jotain koloa itsessäni kai paikkaan tällä jokseenkin järjettömällä lukemisellani.