1493727.jpg

Lukaisin omasta hyllystäni erään "aarteistani" Mary Oljen: "Lapset langoista tekevi". Kirja on vuodelta 1955. Moneen kertaan olen sen selannut ja lukenut ennenkin. Nyt mietin, voisinko ehkä kutoa kirjan ohjeilla vanhantyylisen mekon upouudelle Martta-nukelleni tai ehkä jotain pojantyttärelle ostamalleni vauvanukelle.

Kirja on joka suhteessa aivan ihastuttava. Kirjassa on oikea pieni juoni, joka kertoo äidin joululahjaongelmista. Kaikki kolme pientä tyttöstä toivovat jouluksi nukkea, mutta se veisi kaikki lahjarahat. Niinpä äiti ostaa vain irtopäät ja jotain ruumiinosia, ompelee nuket kokoon ja kerää joka tytölle kenkälaatikkoon käsityökorit. Tytöt saavat opetella itse vaatettamaan nukkelapsensa. Kun vasta vanhin on aloittanut koulutiensä, on homma aika vaativa.

Joulu tulee. Tytöt iloitsevat nukeistaan. Ne nimetään ja pukeminen alkaa. Ensin opetellaan virkkaamaan yksinkertaisia vaatekappaleita ja sitten jo kudotaankin. Nukkelapset vaatetetaan kiireestä kantapäähän. Sukat ja kengät, alusvaatteet, arkivaatteet, juhlatamineet, ulkoiluasut. Kaikki tehdään omin käsin äidin neuvoessa iltapuhteilla.

En voi olla ajattelematta, miten paljon enemmän iloa ja hyötyä on moisesta lahjasta kuin nykyjoulupukin itkevästä, puhuvasta, pissaavasta ja täydellisesti vaatetetusta nukkevauvasta, jonka hatarasti ommellut hepenet usein hajoavat jo ensiriisunnalla.

Kirjassa on myös leluosio. Siellä ohjeistetaan valmistamaan pehmoleluja kutomalla. Itsekin muistan lapsena kutoneeni pikkuveljelle lahjaksi melkein samanlaisen pingviinin. Mihin lienee joutunut?

Ohjeita on myös pikkulahjoihin äidille, pölyrättejä ja patalappuja, jopa pannumyssy.

Viimeisenä tehdään pallo. Oikeita, vanhoja korkkeja paloitellaan sisustaksi. Päälle kierretään purkulankaa tai kapeaa matonkudetta, mielellään hieman joustavaa ja lopulta pallon pinta ommellaan ylt'yleensä umpeen värikkäillä villalangoilla pienin pykäpistoin. Olen itse ommellut sellaisen pallon alakoulussa. On siinä opettajalla ollut työsarkaa! Se pallo kului leikeissä puhki ja mätäni lopulta pihalle.

Kirja 50 vuoden takaa avaa meille aivan toisen maailman. Se on  minun lapsuuteni maailma ja minulle rakas.