Leena lehtolainen on sillä tavalla mielenkiintoinen kirjoittaja, että toisista hänen kirjoistaan olen pitänyt tosi paljon, joistain en ollenkaan.

Parin vuoden takainen tarinakokoelma "Viimeinen kesäyö" kuuluu samaan kastiin. Toisista jutuista pidin, toisista en.

Kirjassa on 12 jännityskertomusta, joista suuri osa on julkaistu jo aiemmin jossain ja koottu nyt samoihin kansiin. Epätasaisuus johtuu varmasti myös siitä, että jutut on kirjoitettu erilaiselle lukijakunnalle ja erilaisiin tarkoituksiin.

Ihan mukavaa unilukemista illalla vuoteeseen.