Ystäväni oli saanut kirjan joululahjaksi ja lainasin sen, koska olin aiemmin lukenut Eeva Vuorenpäältä kartanotrilogian Kotkansilmästä.

"Arvet" kertoo kahden pienen tytön tarinan sotavuonna 1941. Toinen elää suomessa, toinen on juutalainen ja työleirillä Saksassa.

Kirja ei kerro oikeista, eläneistä ihmisistä, mutta varsinkin suomalaistytön sairaalakokemusten kuvaus oli niin tarkkaa, että tekisi mieli uskoa kirjailijan muistelevan omaa lapsuuttaan?

Myös juutalaislapsen kokemukset Ravensbryckin keskitysleirillä olivat hyvin todentuntuisia..

Tavallaan kolmantena pienenä sivujuonena on Pärnun juutalaislasten kohtalo.

Jos jotain toivoa kirjasta löytyy, niin päähenkilöt jäivät henkiin muistelemaan lapsuutensa rankkoja kokemuksia.