2108662.jpg

Piti perjantaina tehdä vähän adventtisiivoa, mutta hetkeksi istahdin sohvannurkkaan Pirjo Tuomisen uusimman, "Kotiopettajan" kanssa ja liekö ollut väsymys työviikon jälkeen  vai glögimuki vai yksinkertaisesti hyvä teksti, mutta siivous jäi. Minä hupsahdin mukaan 1800-luvun alkupuolen ruukinkartanon kesään. Kirja tuli luettua samantien. Oikein virkistävä ja viihdyttävä ilta.

Olen lukenut ennenkin mielihyvällä ja mielenkiinnolla Pirjo Tuomisen historiallisia romaaneja, etenkin, kun ne kertovat satakuntalaista paikallishistoriaa. Olenhan suurimman olsan elämääni asunut Satakunnassa. Kotiopettaja paikallistuu länsirannikolle jonnekin Turun ja Porin välimaastoon. Marela rakennuksen nimenä vittaisi Raumalle päin. Ruukki ruutitehtaineen ei kuvanne todellista olemassa ollutta ruukkia, mutta raudan ja ruudinteon tekijä kyllä tuntee. Vähän turhankin tarkkaan on ruudin valmistukseen ehkä paneuduttu.

Jos jotain vikaa haluaisin löytää, niin kirjan kansikuva on mahdollisimman synkeä ja luotaantyöntävä minun silmissäni.

Haluan ehdottomasti jatkossa tietää, miten kotiopettaja Jonas Palmenin luvut ja elämä järjestyvät.