1484774.jpg

Kirjaston palautusvaunusta tarttui käteen Sirpa Kähkösen "Rautayöt". Pehmeä, tuore pokkari kirjasta, joka alunperin ilmestyi jo 2002. Kirjasarjan edellisen osan "Mustat morsiamet" luin tuoreeltaan aika kauan sitten, joten kesti aikansa ennen kuin ihmiset asettuivat paikoilleen.

Kähkönen on kiinnostunut alun perin oman sukunsa historiasta isovanhempiensa tarinoiden valossa ja luonut sitten kuvitteellisen perheen ja suvun, jonka kautta hän kuvaa pienten ihmisten historiaa sodan myllerryksessä.

Rautayöt kuvaa välirauhan aikaa. Puute, pula ja nälkä leimaavat elämää. Lisänä on sairautta, menneen talvisodan kauhuista toipumista ja uuden sodan pelkoa. Kuitenkin elämä jatkuu. Lapset kasvavat, ihmiset toipuvat.

Pidän Kähkösen tarkasta paneutumisesta arkiseen elämään. Tyyliä nimitetään kaunokirjalliseksi mikrohistorioinniksi. Kuulostaa kauhealta, mutta tulos miellyttää ainakin minua ja näyttää miellyttävän monia muitakin, koska sarjan jatko-osat "Jään ja tulen kevät" sekä "Lakanasiivet" ovat jatkuvasti lainassa.