1933419.jpg

Jotenkin minua aina epäilyttää, kun mies haluaa kirjoittaa naisen elämästä tai päin vastoin. Toisinaan se onnistuu.

Wally Lamb asettuu kirjassaan "Dolores ja lentävä jalka" nuoren naisen roolihahmoon. Doloreksen elämää seurataan pikkutytöstä yli kolmikymppiseksi naiseksi.

Kirjan ensimmäinen puolisko eli noin 250 sivua on oikeastaan aika uuvuttavaa. Vaikeissa oloissa kasvava tyttönen syö itsensä 117 kiloiseksi ja syyttelee kaikesta ympäristöään. On muiden vika, että koulu ei maita, on muiden vika, että hän syö tyhjyyteensä.

Lopulta hän taipuu terapiaan ja alkaa vuosien kuluessa toipua. Laihtuu puoleen. Syöksyy mielettömään avioliittoon, jossa pysyttelee uskomattomalla sitkeydellä.

Kirja on sikäli mielenkiintoinen, että se jakaa mielipiteitä aika voimakkaasti. Toiset kokevat sen jopa hyvin terapeuttisena. Joidenkin mielestä se on oikea inhokki, yksi kamalimpia kirjoja, mitä on kuunaan painettu.

Minua kirja ei mitenkään sytyttänyt, mutta ei minulla ole ollutkaan Doloreksen ankeaa lapsuutta tai kammottavia nuoruuden traumoja. Luin sen kuitenkin mielenkiinnosta loppuun asti.