Lainatessani Marianne Cederwallin "Ajattelen sinua kuolemaasi saakka" (2011), kuvittelin teoksen kertovan rakkaudesta kuolemaan saakka. Ei se ihan niin ollutkaan.

Kirjan tapahtumat on sijoitettu iki-ihanaan Gotlantiin. Päähenkilöt ovat lievästikin sanoen omituinen pari; keski-ikäinen naislääkäri ja vanhempi "noitanainen" Ruotsin lapista. He ovat ystäviä, eivät rakastavaisia.

Kirja kertoo ajatuksen voimasta. Voiko pelkällä tahdon voimalla saada kituvan ruusun kukkimaan tai hankalan ihmisen pois päiviltä?

Kansilehdellä kerrotaan, että kirjailija itsekin matkustelee mielellään ystävättärensä kanssa ja korjaa vanhaa kappelia. Nämä asiat ovat siirtyneet suoraan kirjaankin.

Sarjaan on tulossa kaksi teosta lisää. Odotan niitä mielenkiinnolla.