A.J.Jacobs "Raamatullinen vuosi, Yhden miehen nöyrä yritys noudattaa Raamattua mahdollisimman kirjaimellisesti".  Aika outo opus.

A.J.Jacobs on taustaltaan maallistunut juutalainen, hän määrittelee itsensä agnostikoksi. Kun hän lähtee perehtymän Raamattuun perusteellisesti tarkoituksenaan etsiä kaikki mahdolliset ja mahdottomat säännöt, käskyt ja ohjeet, hän ei toimi ensisijaisesti uskonnollisista lähtökohdista, vaan pohjimmaisena pontimena lienee hänen tapansa kirjoittaa kirjoja. Hänen edellinen teoksensa oli syntynyt tiotosanakirjan lukemisesta.

Kieltämättä mies ryhtyy toimeen tarmokkaasti. Hän lukee Raamatun läpi tehden huolelliset muistiinpanot ja saa tulokseksi 72 tekstiliuskaa, yhteensä yli 700 käskyä. Juutalaisten Tooraan eli viiteen Mooseksen kirjaan perustuva luettelo antaa vain 613 käskyä tai kieltoa.

Kun ohjeet on koottu, alkaa niiden mahdollisimman tarkka noudattaminen. Vaikeuksia tietenkin ilmenee. Vaikka taikurien tappaminen tai avionrikkojien kivittäminen jätettäisiin syrjään, tuottaa tavallinen arkikin ihan kylliksi ongelmia. VT:n loputtomat ohjeet vaatteistuksesta, ruokailusta, uhraamisesta tai puhtaussäännöistä ovat nykyaikana melkoisen merkillisiä ja hankalia toteuttaa. Paikka paikoin kirja tunttuu kääntyvän miltei rienaavaksi yrittäessään seurata kirjaimellisesti Mooseksen oppeja.

Kirjailija tutustuu vuoden aikana muihin Amerikassa vaikuttaviin fundamentaalisiin uskonnollisiin liikkeisiin. Hän tapaa amisheja, Jehovantodistajia, evankelikaaleja, karaiitteja, käärmeidenkäsittelijöitä. Hän käy homojen Raamattupiirissä. Hän matkustaa Israeliin.

Kahdeksan kuukautta hän keskittyy Vanhaan Testamenttiin ja loput neljä Uuteen Testamentiin. Hän katsoo, että vaikka onkin itse juutalainen, jää homma kesken, jos Raamatun loppupuoli puuttuu. Odotin loppuosaa mielenkiinnolla, mutta se jää vaisuksi, ilmeisesti, koska UT:ssa ei käskyjä ja kieltoja viljellä kovinkaan ahkerasti.

Kääntäjä oli melko kiitettävästi lisännyt viitteitä suomenkielisen Raamatun käännöksen eroavuuksiin, mutta  VT:n Simson esiintyi muodossa Samson oli kyllä omituinen käännöskukkanen.

Kirjassa taustalla seurataan jatkuvasti Jacobsin perhe-elämää. Se pitää kirjan mukavasti kiinni arjessa. Vaimo tuntuu sietävän ihailtavasti miehensä touhuilua.

Mitä jää käteen? Kirjailija toteaa, ettei vuoden kokeilu tehnyt hänestä uskovaista. Hän säilyi agnostikkona. Mutta Raamattu aukeni hänelle uudella tavalla, tuli läheisemmäksi. Toisinaan myös tuntui merkillisen hyvältä noudataa järjettömänkin tuntuisia käskyjä. Nykymaailman pohjattomassa valinnanvapaudessa on helpottavaa, jos joku on valinnut valmiiksi.

Lukijana ainakin minulle jäi melkoisen hämmentynyt mieli. Se ainakin tulee selväksi, että ahtainkin fundamentalisti joutuu tekemään valintoja ja tulkintoja. Kukaan ei voi elää aivan kirjaimellisesti Raamatun oppien mukaan, vaikka muuta väittäisi.