Tästä kirjasta oli kohuttu jo aikalailla, ennen kuin sain sen käsiini. Mediassa tunnuttiin keskittyvän kirjailijan jotenkin epäsovinnaiseen rakkauteen. Itse löysin kirjasta etusijassa paljon muuta.

Merete Mazzarellan uusin "Ainoat todelliset asiat; Vuosi elämästä" on tekstiltään tuttua. Ajatus lentää, aika ja paikat vaihtuvat, mutta tietyt teemat kantavat. Tärkeät asiat kirjailijan elämässä ovat rakkaus ja työ, vaikka eläkkeellä jo ollaankin.

Loppujen lopuksi rakkaudesta ei niin kauheasti puhuta. Se pulpahteleen esiin aamukahvikuvauksissa tai kohtaamisen muistoissa. Rakkaudesta kertoo myös suhde entiseen aviomieheen. Mazzarella kirjoittaa hyvin kauniisti suhteestaan menneeseen. Toisaalta ihastutti lukea, että ihminen voi vielä yli 60-vuotiaana rakastua palavasti ja kuten kirjailija väittää, ensimmäistä kertaa elämässään.

Oikeastaan hassua, miten paljon eläkeläinen keskittyy vielä puhumaan työstä ja sen merkityksestä.

Itseäni kiinnostivat myös selvitykset muutosta, kun nainen puolivälissä seitsemääkymmentä tyhjentää vihdoin lapsuuskotiaan ja muuttaa uuteen.