Tällaiset sukupolvitarinat kuuluvat lempilukemistooni etenkin kun kyseessä on niin suljettu ja salaperäinen maa kuin Tiibet.

Yangzom Brauenin tarina alkaa 1920-luvun Tiibetistä, jonka syrjäiseen, tiettömään kolkkaan syntyy hänen isoäitinsä. Isoäidistä tulee buddhalainen nunna ihan omasta kiihkeästä halustaan. Mutta kuinka ollakaan, hän sitoutuu elämään buddhalaisen munkin kanssa. Lapsiakin syntyy, tosin karuissa olosuhteissa myös kuolee.

Kun Yangzomin äiti on kuusivuotias, perhe pakenee Kiinan miehitystä, joka suhtautuu varsinkin uskonnon edustajiin hyvin raa'asti. Elämä pakolaisina Intiassa on äärimmäisen kovaa.

Sitten saapuu pelastava prinssi. Sveitsiläinen opiskelijapoika on Tiibetin lumoissa ja haluaa auttaa ja mitä hän löytääkään...?

Äiti ja tytär pääsevät  Sveitsiin ja alkaa jälleen aivan uusi elämä. Lopulta tyttärentytär päätyy näyttelijäksi Hollywoodiin!

Uskomaton tarina jälleen kerran. Erittäin mielenkiintoinen tarina myös. Millainen maa on Tiibet? Millaista on oikea buddhalaisuus. Isoäiti säilyttää uskontonsa kaikissa elämänsä vaiheissa asui hän missä maailman kolkassa hyvänsä. Miten sujuu huikea kulttuuriloikkaus maasta ja kulttuurista toiseen?

Kirjassa on mukana valokuvaliite. Hieman kiusasi, että tekstin vuosiluvut eivät aina pitäneet ihan yhtä valokuvien vuosien kanssa. Tekstissä myös jonkin verran toistoa.