Kesän ihaniin museomuistoihin kuuluu käynti Ateneumin Taidemuseon Onerva-näyttelyssä. Anna Kortelaisen kirja "Eri kivaa! Onerva - kaupungin naiset 1910" täydentää näyttelyä oivallisesti. Oikeastaan kirja ja näyttely kulkevat aivan käsikädessä.

Itseäni yllätti eniten, miten vähän elämä sentään on muuttunut 100 vuodessa. Jo Onervan aikana nainen saattoi elää itsenäistä ja melko vapaata elämää, jos rohkeutta riitti. Tosin ilmeisesti Helsinki oli Suomessa erikoisasemassa. Näin ajattelisin.

Pisimmän aikaa tuijottelin Onervan isän lehti-ilmoituksia ja hänen saamiaan kirjeitä. Kaikkien naisten kohtalo ei ollut sittenkään heidän omissa käsissään.