Jay Parinin "Viimeinen matka" kuvaa Leo Tolstoin elämän viimeistä vuotta. Kirjailija on tutustunut aiheeseensa ennenkaikkea runsaan päiväkirja-aineiston kautta. Hän valottaa kohdettaan vuoroin itsensä Tolstoin, vuoroin vaimon Sofian päiväkirjamerkinnöillä. Äänessä ovat mm. myös tytär Sasa, uusi sihteeri ja henkilääkäri.

Eri lähteet antavat kohteestaan mielenkiintoisen ristiriitaisen kuvan ja ristiriitainen persoonallisuus Tolstoi on varmasti ollutkin. Yksi vaikeimpia ongelmia oli Jasjana Poljanan Kreivin suhde omaisuuteen.

Tolstoi kirjoittaa vaimolleen: "Minulle omaisuus on syntiä. Sinulle se on välttämättömyys."

Puolisoilla on 13 lasta. Osa lapsista on asettunut tukemaan isää, osa kääntynyt äidin puolelle. Kun kreivitär Sofia sanoo pojastaan Andreista: "Kunpa kaikista lapsistani olisi tullut samanlaisia kuin hän. Hän ei leiki vaatimatonta, ei esitä siveää eikä teeskentele hurskasta", on taustalla selkeästi mielikuva isä-Tolstoista.

Kirjaa lukiessa jää miettimään, mikä aarre päiväkirjat ovatkaan jälkeenjääville. Kun nykyihmiset eivät kirjoita enää kirjeitä, toivottavasti jää edes päiväkirjoja tulevien sukupolvien ja tutkijoiden iloksi.