Tuomas Alatalon "Olen ja saan sanoa" ilmestyi jo kymmenen vuotta sitten. Luin sen silloin ja olin vallan vaikuttunut ja vakuuttunut syvästi vammaisen nuoren upeasta kyvystä tuoda ajatuksensa esiin fasilitoinnin avustuksella.

Nyt luin kirjan uudelleen, kun ystäväni sitä tarjoili. Luin samalla myös netistä kaiken kritiikin, mitä kirjaa kohtaan oli esitetty.

Nyt en enää tiedä, mikä on totta ja mikä ei. En enää jaksakaan välttämättä uskoa kirjaa oikeasti Tuomaksen kirjoittamaksi.

Olisi mukava tietää, mitä nämä kuluneet 10 vuotta ovat merkinneet Tuomaksen elämässä. Siitä en löytänyt juuri mitään.

Onko toinen fasilitoinnilla julkaissut nuori Christopher Nolan Julkaissut mitään esikoisensa jälkeen?

Kaikesta huolimatta minulla on sydämessäni laaja kolkka varattuna vammaisille lapsille ja nuorille, toki aikuisillekin.