1251088490_img-d41d8cd98f00b204e9800998e   1251088546_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

On ollut turhankin kiireistä marjapuskien ja mustikkametsän kanssa. En ole ehtinyt edes kirjastoon. Minulla on toki kotona kaksi hyllyllistä kirjoja, jostain saatuja, joita en ole ehtinyt lukemaan. Siitäpä nappasin peräkkäin kaksi ohuehkoa kirjaa, jotka yllättäen käsittelivät samoja aihepiirejä.

Kreetta Onkelin "Kotirouva" ja Tom Spanbauerin "Kaukaiset seudut" kuvaavat molemmat pienen ydinperheen sisäisiä kauhuja. Onkeli liikkuu nyky-Suomen Katajanokan hienostoidyllissä, Spanbauer taas 1950-luvun Amerikan sydänmailla. Pikkuperheiden sisäinen tunnelma on silti hyvin samankaltainen. Äiti puuhailee nöyränä essu edessään, maalailee huuliaan ja passaa miestä ja lasta. Mies määräilee ja hääräilee. Lapsi siinä kaiken keskellä on aika hukassa.

Molemmissa kirjoissa luodataan myös laajemmin yhteiskunnan ongelmia. Spanbauerin teos pureutuu rasismiin ja kirja onkin varsinainen kauhugalleria.

Olen lukenut Onkelilta aiemmin "Ilosen talon" ja "Beigen". Tässä kirjassa minua kiusasi tyyli, jota en muista aiemmista. Onkeli kuvailee asioita ja tapahtumia loputtomilla kuin-vertauksilla ja tarjoilee liki kymmenosaisia sanalistoja erilaisia synonyymejä tai vertauskuvia. Ensin se tuntui mielenkiintoiseltakin, sitten alkoi uuvuttaa. Olo oli kuin isossa valintamyymälässä, jossa samaa tai vastaavaa tuotetta on hyllymetreittäin tarjolla. Käyn yleensä mieluummin pienessä lähikaupassa.

Kirjat ovat kiitettävän tiiviitä ja nopealukuisia. Ilmestyneet vuosina -06 ja -07, siis helppo löytää kirjastosta. Voin kyllä suositella.