2041058.jpg

Inger Frimanssonin uusin "Varjo vedessä" näkyi olevan jatkoa jo kymmenisen vuotta sitten julkaistulle "Hyvää yötä rakkaani"-teokselle. Kun en edellisestäkään mitään muistanut, lainasin molemmat.

On aina mielenkiintoista lukea kirjaa, jonka on joskus lukenut. Kuin kulkisi tietä tai polkua, jota on joskus vaeltanut. Muistaa rakennukset, tunnistaa mutkat, mutta ei muista mitä on seuraavan kukkulan takana.

Kumpikaan kirjoista ei ole varsinaisesti dekkari. Kirjat ovat trillereitä, joissa seurataan murhaajan mielenmaisemaa. Miltä tuntuu, kun ei jää kiinni. Miten kauan voi tappamista jatkaa, miten monta kertaa?

Uusi kirja kertoo ajasta kuusi vuotta myöhemmin. Miten murhaaja on selvinnyt, miten ovat selvinneet uhrien perheet? Kirja pyrkii pureutumaan rikollisen mieleen. Lukija voi myös miettiä, miksi tappajasta tuli tappaja?