1872722.jpg

Kun olin oikein kyllikseni saanut raskaista sotakokemuksista, tartuin vihdoin Joanne Harrisin kirjaan "Suolaista hiekkaa". Jo keväällä ystävätär sen pisti koriini, mutta ei vain ollut kiinnostanut.

Joanne Harris on tullut tunnetuksi "Pienen suklaapuodin" tekijänä. Olen nähnyt elokuvan kahdestikin ilman sen kummenpaa innostusta. Sivukirjaston hoitaja tarjoili jo Suklaapuodin jatko-osaakin "Karamellikenkiä". Ihan kavahdin. Ei elämä sentään niin makeaa voi olla!

Sitkeydellä luin "Suolaisen hiekan". Päähenkilö on tietenkin harvinaisen tarmokas, hento nainen, hän pistää tuulemaan. Kuoleva kylä tarvitsee piristysruisketta. Tarinassa riittää salaisuuksia ja rakkautta. Jo kuudennella sivulla astuu esiin sankari ja katseet kohtaavat.

Kirja ei tosiaankaan ollut minun makuuni. Hiekka oli liian kevyttä